Ilona rakastui kirjallisuusesseen genreen lukiolaistyttönä syksyllä 2010. Elämä jäsentyi esseitä kirjoittaen kahdeksan vuoden ajan. Blogi ei enää päivity, mutta hyvä kirjallisuus ei vanhene. Tekstit säilyvät ilonanne, olkaa hyvät.

Iloittavimmat

"Mikään ei ole niin hyödyllistä aikuistumisen kannalta kuin hyvien kirjojen lukeminen." – Muumipappa

"Kirjoitin kirjoitukselle, kenelle sitten, runot runoja - -. Sillä minä en tahdo olla minkään alamainen paitsi kielen." – Eeva-Liisa Manner: Fahrenheit 121 (1968)


"Etsiminen on verraton keino löytää (sanoi Thorin nuorille kääpiöille). Aina sitä yleensä jotakin löytää kun hakee, mutta harvemmin sitä mikä oli mielessä." – J. R. R. Tolkien: Hobitti (1937, 65)


Mielenmaailmani ymmärtämiseksi jonkin verran tiivistäen maailman tähän mennessä parhaat ja minuun eniten vaikuttaneet teokset noudattelevat seuraavaa.

Väinö Linna: Täällä Pohjantähden alla
Hella Wuolijoki: Niskavuoren tarina
Arvo Ylppö: Elämäni pienten ja suurten parissa
Louisa M. Alcott: Pikku naisia
Fjodor Dostojevski: Rikos ja rangaistus
Leo Tolstoi: Anna Karénina
Victor Hugo: Kurjat
Antti Tuuri: Pohjanmaa
Edith Södergran: Elämäni, kuolemani ja kohtaloni
L. M. Montgomery: Annan nuoruusvuodet
J. K. Rowling: Harry Potter -saaga
Heli Laaksonen: Aapine
Tommi Kinnunen: Neljäntienristeys
Ulla-Lena Lundberg: Jää
Sofi Oksanen: Puhdistus
Pauliina Rauhala: Taivaslaulu
Jussi Valtonen: He eivät tiedä mitä tekevät
Antti Holma: Kauheimmat runot